Ympäristön muutokset, taloudellinen kehitys ja jatkuvasti lisääntyvä energiantarve vaikuttavat peruuttamattomasti maailman ekosysteemiin. Usealle valtiolle ja jopa maanosalle taloudelliset vaikutukset ovat vaakakupissa tärkeämpiä kuin olemassaolevan luonnon suojeleminen. Syynä ovat muun muassa kasvavat markkinat, työpaikkojen luominen ja lisääntyvä energiantarve. Valitettavasti tuloksena on ainutlaatuisten luonnonvaraisten alueiden ja ekosysteemien vääjämätön tuhoutuminen.
Tässä muutamia näkemisen ja kokemisen arvoisia paikkoja, joissa kannattaa vierailla vielä kun ne ovat olemassa:
Ecuadorin Amazon
Syvällä Amazonin alkulähteiden viidakossa elää täysin eristyksissä useita etnisiä kansoja ja heimoja. Yksi tällaisista heimoista ovat huaoranien alkuperäiskansa. Huaoranit elävät viidakossa täysin eristyksissä ja ovat olleet kosketuksessa "sivistyneeseen" maailmaan vain harvoin. Heimot elävät alkukantaista elämää metsästämällä ja keräämällä ravinnokseen hedelmiä, kuten ovat tehneet jo vuosituhansien ajan.
Huaoranien ja muiden heimojen tulevaisuus näyttää kuitenkin varsin ankealta. Alueen öljyesiintymät kiinnostavat yhä enemmän multikansallisia öljy-yhtiöitä. Vuonna 2013 Ecuador ilmoitti huutokauppaavansa yli kolme miljoonaa hehtaaria Amazonin sademetsää kiinalaisille öly-yhtiöille. Alkuperäisväestön ja sademetsän ainutlaatuisen ekosysteemin tuhoutuminen näyttää tulevan todelliseksi uhaksi lähitulevaisuudessa.
Malediivit, Intian valtameri
Intian valtameressä sijaitsevan Malediivien paratiisisaarten tulevaisuus on uhattuna ilmaston lämpenemisen vuoksi. Malediivit on maailman matalin valtio, saarten korkein kohta kohoaa ainoastaan 2,4 metriä merenpinnan yläpuolelle ja keskikorkeuskin on ainoastaan noin 1,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Malediivit koostuu lähes 1.200 saaresta ja atollista. Kristallinkirkkaat ja lämpimät vedet ovat sukeltajien ja surffaajien suosiossa ja Malediivien talous onkin täysin riippuvainen turistien tuomista rahoista.
Merenpinnan kohoaminen ei ole Malediivia ainoa uhkaava tekijä. Koralliriuttojen louhinta rakennusmateriaaliksi on tuhonnut atolleja suojaavia riuttoja ja altistaneet saaret eroosiolle ja hyökyaalloille. Mikäli asiantuntijoiden ennustukset pitävät paikkansa, joutuvat saarten 400.000 asukasta etsimään itselleen uuden asuinpaikan 100 vuoden kuluessa. Sen verran Malediiveille on annettu elinaikaa, ennen kuin koko saariryhmä häviää meren alle.
Kuollut meri, Lähi-Itä
Israelin ja Jordanian rajalla sijaitseva Kuollut meri on yksi suolaisimmista vesialueista maailmassa. Järven vesi on niin suolapitoista, että se kannattelee uimaria pinnalla. Erittäin mineraalipitoisella vedellä uskotaan olevan myös terveydelle myönteisiä vaikutuksia. Jo faaraoiden Egyptin viimeisen hallitsijan Kleopatra VII:n kerrotaan käyneen kylpemässä Kuolleessa meressä.
Kuolleen meren tulevaisuus on kuitenkin uhattuna. Viimeisimpien 40 vuoden aikana Kuolleen meren pinta-ala on pienentynyt 30 prosenttia ja vedenpinta madaltunut useita metrejä. Syynä tähän on Jordanvirran tuoman vesimäärän väheneminen, jonka aiheuttaa puolestaan alueen kasvanut vedenkulutus ja joen patoamiset.
Asiantuntijoiden ennusteiden mukaan Kuollut meri häviää kartalta 50 vuoden kuluessa, mikäli alueen suojelemiseksi ei tehdä mitään.
Athabascan jäätikkö, Kanada
Albertassa, Jasper National Parkissa sijaitseva, Columbian jääkentiltä alas valuva Athabascan jäätikkö on yksi Kanadan suosituimmista matkailukohteista. Suosituksi jäätikön tekee sen sijainti aivan Banffin ja Jasperin välillä kulkevan Highway 93:n varrella.
Athabascan tulevaisuus ei kuitenkaan näytä kovinkaan valoisalta. 125 vuoden aikana Athabascan jäätikkö on menettänyt puolet jäätilavuudestaan ja sen etureuna on vetäytynyt lähes kilometrin. Tällä hetkellä jäätikkö vetäytyy keskimäärin 2 - 3 metriä vuodessa.
Mongolian ruohoarot
Vuorten ja autiomaiden ympäröimä Mongolia on tunnettu valtavista ruohikkoaroistaan. Tämä maailman harvimmin asuttu valtio on myös tunnettu Tsingis ja Kublai kaaneista, jotka aikanaan valloittivat ja terrorisoivat häikäilemättömästi naapurivaltioita.
Mongolian ruohikkoarot ovat laajuudessaan ainutlaatuisia maailmassa. Ainutlaatuisuus ei kuitenkaan säily kauan, sillä Mongolia on suunnitellut hyödyntävänsä alueen valtavia luonnonvaroja. Lisänsä aroalueiden pienenemiseen tuo mongolialaisten ikiaikaisen karjankasvatuksen ja nomadielämäntavan muuttuminen maanviljelypainoitteiseksi.
Luonnonvarojen hyödyntäminen on Mongolialle kuitenkin tervetullutta talouden kasvun ylläpitämiseksi. Mikäli Citigroupin talousanalyysejä on uskominen, kasvaa Mongolian talous 9,7 prosentin vuosivauhdilla vuoteen 2030 asti.
Karnalijoki, Nepal
Tiibetin ylängöiltä alkunsa saavan, Nepalin halkovan Karnalijoen voimakas virtaus ja vaativat V-luokituksen saaneet kosket ovat tehneet Karnalijoen suosituksi extremematkakohteeksi koskenlaskueksperttien keskuudessa. Kajaakeilla ja kumiveneillä rohkeuttaan koettelevien koskenlaskijoiden ilo saattaa kuitenkin päättyä lähitulevaisuudessa.
Nepal suunnittelee valjastavansa Karnalijoen sähköntuotantoon kasvavan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Karnalijokeen suunnitellut sähkövoimalat toisivat Nepalille myös huomattavia vientituloja, sillä Nepal suunnittelee myyvänsä osan sähköstä Kiinaan ja Intiaan.
Galápagos-saaret, Tyynivaltameri
Galápagos-saaret saattaisivat olla vain yksi saariryhmä Tyynellämerellä muiden satojen joukossa, ellei Charles Darwin 1800-luvulla olisi tutkinut saarten eläimistöä evoluutioteoria mielessään ja kirjoittanut aiheesta maailmakuulun Lajien synty -teostaan.
Darwin onnistuikin löytämään teoriansa tutkimiseen ainutlaatuisen ympäristön, sillä siihen aikaan ekosysteemiltään turmeltumattoman Galápagoksen eläimistö oli elänyt vuosituhansia ilman ulkopuolisia vaikutuksia.
Nykyään saarilla vierailee yli 100.000 turistia vuodessa, jotka tuovat saarten ekosysteemin alkuperäislajien säilymisen kannalta haasteita. Oman osansa tuovat saarten luonnonpuistojen työntekijöiden salakuljettamat eläimet. Näitä ovat muun muassa siat, jotka ovat päässeet karkaamaan luontoon ja villiintyneet viemällä elintilaa alkuperäisiltä eläimiltä.
Mikäli turismi jatkuu ennustetulla 12 prosentin kasvulla, tuhoutuu Galápagoksen oma ekosysteemi jo parin vuosikymmenen kuluessa.
Lasse Örling 11.12.2013
Lähetä kommentti